Verhotehdas, osa 2

Toisena verhoprojektin osana oli ommella uudet verhot Wilhelmiinan kammariin. Koko pitkän syksyn olen himoinnut päivä toisensa jälkeen ihania englantilaistyylisiä Clarke & Clarken kankaita Ompelun ihanuus -verkkokaupan sivuilta. Pyöriteltyäni aikani eri kuoseja ja värejä mielessäni, sain viimeinkin tehtyä päätöksen ja tilasin kankaat. Mieli taisi muuttua ehkä noin kymmenen kertaa matkan varrella. Jos ei olisi tarvinnut valita, olisin ottanut varmasti niitä kaikkia, niin herkullisen värisiä ne ovat!

Posti toi muutamassa päivässä ostamani kankaat kotiin ja pääsin suunnittelemaan ja ompelemaan verhoja. Niin superhyvää palvelua täältä verkkokaupasta saa! Taas sain päivässä kangasnäytteen kotiin toimitettuna, jotta voisin varmistua kangasvalinnastani (tästä taitaa seurata verhotehtaan osa numero kolme).

Koska vierassänkynä toimiva sohvasänky on nyt ikkunan alla ei pitkät verhot tulleet kysymykseen, joten päätin ommella huoneen ikkunaan valelaskosverhon. Parhaalta ystävältäni sain idean kahden eri kankaan yhdistämisestä, kun hän kertoi nähneestä jossain sisustusohjelmassa lastenhuoneen, jonka verhoissa oli yhdistetty kivasti kahta eri kangasta.

Päänvaivaa tuotti aluksi se, että olin ajatuksissani tilannut hieman liian vähän Teacups-kangasta. Hieman pähkimällä ja pyörittelemällä sain kuitenkin alkuperäisen suunnitelman onnistumaan, vaikka siitä jo jossain vaiheessa meinasin luopua.

Kivana lisänä on pitsit koristamassa eri kankaiden välissä. Tulipahan ommeltua jotain erittäin somaa ja kaunista taas Tildan huoneeseen.

Tällaisia Finnmarin tuikkupurkkeja olen vienyt muutamalle ystävälleni viemisiksi. Purkin ympärille olen vielä solminut koristeeksi ruskea-valkoista sydännauhaa ja toiseen taisi sujahtaa sisälle myös aiemmin tekemäni koristeltu tulitikkuaski, joista löytyy kuvia täältä blogistani Kaarnasydämiä ja tulitikkuja -postauksessa.

Mukavaa alkanutta viikkoa!