Kesäfiilistelyä ja virkattu Paula-matto

Kesäfiilistelyä

No nyt se tuli, kesä nimittäin! Tai niin me ainakin lasten kanssa päätettiin, kun aamusella koitettiin miettiä mitä päivällä tehtäisiin.

Niimpä starttasimme heti aamusta "äidin urheiluautolla" (niin kuin kolmevuotias on äidin auton joskus nimittänyt) lähellä sijaitsevalle Nihtilän puutarhalle väriloistoa ja ihania kesäkukkia ihastelemaan. Aivan ihana paikka keskellä maaseutua hiekkatien päässä, suosittelen! Nyt vaan toivotaan että yökylmät olisivat jo suurimmaksi osaksi ohi, ettei kauheasti tarvitsisi ryhtyä enää kukkien suojaushommiin. Ja eihän sille mitään voi että mieli tekee pihalle kaivamaan ja kupsuttamaan heti kun kelit lämpenee, kun tämä Suomen kesä on niin lyhyt että tietysti siitä pitää ottaa kaikki irti

Etupihan terassille amppeliin valitsimme viime kesältä tutun Lumihiutaleen, joka on yksi amppelikukkasuosikkini. Ihanan hento valkokukkainen ja kuitenkin kasvaessaan tosi rehevä ja näyttävä kukka.

Amppelin alle ruukkuun tuli vihreyttä muratin avulla, seuraksi ihana oranssinkeltainen ruusupelargonia ja rinnalle vielä valkoinen petunia... Meniköhän ne nyt oikein? Nämä kasvit kun viihtyvät varjonpuolella, niin ovat hyviä valintoja pohjoisen puolella olevalle terassille. Ihanan herkullisia värejä kuitenkin!

Toiseen ruukkuun, etelän puolelle, erittäin paahteiselle terassille valitsimme vihreyttä ja vehreyttä tuomaan hopealehtisen hopeavitjan, lilan marketan tapaisen kukan (jonka nimeä en nyt muista sekä vaaleankeltaisen (vanilla) samettikukan. Kyllä oli taas valinnanvaikeus kaikista niistä lukuisista ihanista kukista! Mutta mielestäni tuli oikein kauniit ja mieleiset asetelmat. Nyt pitää vielä nauttia pihasta ja kesäkukista kun siihen on mahdollisuus! Ja tulihan sitä sitten päivän aikana leikattua nurmikkokin ensimmäisen kerran tänä kesänä. Täytyy kyllä sanoa, että on se vasta leikatun ruohon tuoksu vaan niin kesäinen ja ihana!

Lapset ainakin nauttivat aamupäivän touhuista suunnattomasti, niin kuin tietysti äitikin. Ehkä se multa ei aina sinne oikeaan osoitteeseen löytänyt, mutta lopputulos oli kuitenkin kaikille mieluinen. Olihan minulla ainakin kahdet ihanat pienet käsiparit auttamassa... ja toiselle vielä nämä kokemukset olivat taas uudenlaisia ja ihmeitä täynnä.

"Rakastaa, ei rakasta, rakastaa.... vai mitenkähän se nyt menikään???"

Virkattu Paula-matto

Joku aika sitten sain (mielestäni silloin niin järkevän) päähänpiston tilata kymmenkiloa, niin siis luit oikein 10 KILOA, matonkudetta. Nyt on sitten virkkuukoukku jälleen viuhunut ja tässä on uusin eilen valmistunut aikaansaannos. Kyllä tuli taas hieno, vaikka itse sanonkin! Ja vielä riittää kudetta muuhunkin tarkoitukseen. Paketissa tuli siis 5 kiloa tummaa harmaa ja 5 kiloa valkoista trikookudetta, ehkä nyt on suurinpiirtein puolet siis käytetty...

Kauhavan kangasaitan sivuilta löytyi kiva ohje Paula-matosta, jonka sitten ajattelin toteuttaa valkoisesta kuteesta. Tilaamani kude oli vähän ohuempaa kuin aiemmin käyttämäni luonnonvalkoinen kude ja maton halkaisijaksi tuli numeron 8 koukulla noin metri (ohjeessa n. 125 cm). Reunaan vielä sovelsin aiemmin Tähti-matossa olleen nirkkoreunuksen, joka antoi mielestäni kivaa ilmettä myös tälle mattomallille. Vai mitä mieltä olet?

Myös äidille lupaamani harmaa Tähti-matto on valmis, mutta siitä ei nyt tullut kuvaa oikealla paikallaan. Kiva siitäkin tuli ja saajalleen erittäin mieluinen. Matto oli siis vastaavanlainen kuin aiemmin tekemäni luonnonvaalea Tähti-matto, mutta väri tumman harmaa.

Tässä vielä muutama kuva Paula-matosta. Matolle ei vielä ole paikkaa, mutta eiköhän se piakkoin löydä uuden omistajan, tai ainakin toivon niin! 

Olisi ihana jos näille kaikille ihanuuksille löytyisi paikka omasta kodista... mutta ehkä tällainen sopisi jonkun vanhan talon lattiaa komistamaan tai jonkun ihanan pienen punaisen mummonmökin!

Nyt taidan suunnata pihalle nauttimaan auringosta ja työntää vielä sormet multaan pikkuisten apulaisten kanssa. 

Ihanaa ja nautinnollista loppuviikkoa kaikille!