keskiviikko 21. lokakuuta 2015

DIY: Halloween hämähäkin pesät ja kurpitsalyhty

Kiitos ihanasta ideasta Onnellisen kirsikan Micu! Lapset olivat näistä hämähäkin pesistä riemuissaan, kun ne toteutimme. Micun postaus hämähäkin pesistä löytyy Onnellisen kirsikan blogista DIY: Halloween hämähäkin pesä.

Askartelutarvikkeet on edulliset hankkia ja näin saa helposti näyttäviä koristeita lastenkutsuihin, naamiaisiin tai muuten vain kotia koristamaan Halloweenin aikaan.

Tarvitset vain sopivaa lankaa, me käytimme lankakätköistä löytynyttä jäämäkerää Novitan harmaata Rose mohair lankaa. Siitä tulikin ihanan seittimäistä karvaisuuden vuoksi! Lisäksi ilmapalloja, Erikeeperiä, muoviastian, muovisia hämähäkkejä ja suojaksi vaikka sanomalehteä.




Puhalla ensin ilmapallosta haluamasi kokoinen, kieputa sen jälkeen lankaa ilmapallon ympärille melko paljon. Valmista vesi-liimaseos. Micun ohjeesta poiketen en liottanutkaan ensin lankaa vesiliimaseoksessa vaan valitsin isomman astian johon tein liimaseosta ja kieputin ensin langan ilmapallon ympärille ja pyörittelin ilmapalloa astiassa niin että langat olivat kunnolla kastuneet. Näin välttyy langan sotkeutumiselta.




Tämän jälkeen ripusta pallo kuivumaan ja muista suojata alunen ettei liimevettä valu alustalle. Kun pallo on kuivunut puhkaise ilmapallo ja ota jämä pois. Tämän jälkeen kiinnitä hämähäkki palloon ja ripusta koriste.

Meidän tekemistä pesistä tuli tällaisia. Ja vaikka en mikään halloween fani olekaan lasten riemua ei korvaa mikään!






Teimme myös aikaisemmin viikolla kurpitsalyhdyn kun satuin löytämään kaupasta myskikurpitsan, johon en aiemmin ole ruokakaupassa törmännyt. Kurpitsa on pitkuliainen ja melko hankala kovertaa muotonsa ja kovuutensa vuoksi. Mutta allerginen pieni miehemme syö kyseistä kurpitsaa eikä sisuskaan näin ollen mennyt hukkaan vaan siitä tuli maukas peruna-kurpitsa laatikko pienelle miehellemme.


Kurpitsalyhdystä tuli kolmisilmäinen hirviö.
 Nyt vain Pyhäinpäivää odottamaan!!!










sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Pitkävartiset villasukat

Olen vilukissa ja rakastan villasukkia. Sisälläkin ollessani jaloissani on lähes aina villasukat, jotka pitävät minut lämpimänä. Myös öisin jaloissani on villasukat, ne vaan on niin ihanan tuntuiset.

Vihdoin sain tämän pitkäaikaisen sukkaprojektin valmiiksi. Kaikki tuntuu nykyään olevan pitkiä projekteja, mistä liene johtunee, kummallista! Nämä villasukat aloitin pari viikkoa ennen kuopuksemme syntymää eli joskus marraskuun alkupuolella. Toiveena oli tietysti päästä synnyttämään mahdollisimman pikaisesti, eikös se niin ole että jos jotain aloittaa ne tuppaa jäädä kesken tällaisissa tilanteissa? Piti ainakin nyt paikkansa, eli villasukat ovat olleet työn alla monta pitkää kuukautta!

No kutomiseen ei luonnollisestikaan enää ole ihan kauhesti ollut aikaa pienen rakkauspakkauksen kanssa. Villasukkien etenemistä ei tietenkään helpottanut myöskään se, että yön pitkinä tunteina lähtöä odotellessa kaivoin sukkapuikot esiin ja kudoin... No vinkkinä voin kaikille kertoa että ei kannata kutoa pitsi/kuvioneuletta supistusten välissä, kaiken saa purkaa minkä on saanut aikaiseksi.



Löysin tämän ihanan sukkaohjeen sattumalta, kun selailin kuvia pitkistä villasukista. Ohje ei ollutkaan niin vain saatavilla, sillä en löytänyt mistään enää myynnissä Novitan sukkalehteä josta ohje on peräisin. Onneksi hoksasin kysyä ystävältäni joka on kova kutomaan sukkia löytyisikö häneltä sattumalta kyseistä lehteä ja löytyipä hyvinkin! Kiitos vielä ohjeesta!



Väriksi valitsin fuksianpunaisen Nalle -langan, joka on mielestäni ihanan väristä ja mukavaa vaihtelua ainaiselle valkoiselle. Hankin myös aiemmin hameen, jonka kanssa näitä sukkia on tarkoitus käyttää. Yleensä en hameita käytä koska palelen helposti ja ajattelin että sukat voisivat pelastaa tilanteen.

Tässä ne nyt ovat valmiina!




keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Hiiriperheen uusi jäsen Lauriina, amigurumi hiiri

Sain jo reilu vuosi sitten toiveen tehdä kummitytöllemme virkatun amigurumi hiiren. No ihan ristiäisiin se ei raksakiireiltä ennättänyt, mutta toive oli pistetty korvan taakse ja toteutinkin yhden uuden virkatun hiiren heti kun muilta kiireiltä ennätin. Kummityttömme sai siis yksivuotislahjaksi hiiriperheen uusimman jäsenen. Lasten kanssa nimesimme sen synttärisankarittaren mukaan Lauriinaksi.

Nämä amigurumihiiret on tehty Lilleliisin ohjeen mukaan. Ohjeen voi hankkia Lilleliisin verkkokaupasta. Verkkokaupasta löytyy muitakin ihania amigurumiohjeita, kannattaa käydä kurkkaamassa.

Vaikka toive olikin kummityttömme äidin, luulen että myös lahjansaaja on tulevaisuudessa onnellinen tästä hiirulaisesta. Materiaalina on Novitan bambulanka, joka kestää hyvin pesua ja täytteenä vanu sekä silminä turvanapit, joten hiiri sopii jo pienen lapsen leikkeihin. 

Tämä hiiri poiki muutaman uuden hiiritilauksenkin. Saa nähdä miten käy, ehtiikö sitä pikkumiehen vaatimuksilta vielä virkkailemaan.

Lauriina näyttää tälle:



Pahoittelut kuvien huonosta laadusta. Hiiren viimeistely jäi viime tippaan ja ennen paketointia nappasin vain pikaisesti muutaman kuvan.  

Lauriinan seurana on ihana kirpputorilöytö, peltinen "Candy" purnukka, joka päätyy luultavasti lasten leikkimökkiin, kun sen projektin saamme joskus toteutettua tulevana kesänä. Malli on jo valittunakin ja odottelemme vaan roudan sulamista että leikkimökin alle tulevan harkot saa aseteltua vaateriin. Malli ei ole ihan perinteinen, vaan sen on tarkoitus toimia joko huvimajana tai puuvajana kun leikkimökille ei ole enää tarvetta. Kaikki on jo enemmän kuin innoissaan projektista ja isäntä jo odottelee että pääsee nikkaroimaan jotain.




Mukavaa keskiviikkoa!

tiistai 31. maaliskuuta 2015

Ilmettä makuuhuoneeseen

Hip hei, siellä ne vihdoin roikkuu ikkunoissa! Verhot nimittäin ja vieläpä pimentävät laskosverhot. Jälleen kerran korvaamatonta apua oli tarjolla ja sain hetkisen aikaa tehdä omia hommia ja käytinkin sen ompelukoneella huristeluun ja nyt voin esitellä vihdoin hieman makuuhuoneemme ilmettä. Valmis se ei suinkaan ole vieläkään, mutta hyvin pitkälti sellainen millaiseksi sen halusinkin.

No vuosihan tässä onkin vierähtänyt aika tarkalleen siitä kun muutimme uuteen kotiin. Pikkuhiljaa huoneet alkaa saamaan ilmettä ja tavarat löytävät oman paikkansa. Mutta vielä ei uusia hankintoja ole huonekalujen osalta juurikaan tehty.



Husqvarna kaivettiin siis vaatehuoneesta esille ja alettiin ommella. Kankaat näihin verhoihin löysin jo viime kesänä (eli siis todella pitkä projekti) Lahdesta Alestalosta. Alestalo on yksi suosikkikaupoistani, josta löytyy edullisesti niin verhokankaat kun matonkuteetkin.

Heti kankaan nähdessäni tiesin millaiset verhot tästä kankaasta tekisin ja väriltäänkin kangas oli täydellistä. Kangas sopi mielestäni täydellisesti valitsemaamme tummapohjaiseen tapettiin, jota makuuhuoneessamme on yhden tehosteseinän verran.

Loput verhotarvikkeet, joita en aiemmin raatsinut hankkia, löysin nyt  JaMe Systemsin verkkokaupasta. Pohdin siis aiemmin ripustanko verhot normaaliin verhotankoon vai hankinto verhokiskon ja muut "oikeat" laskosverhoille tarkoitetut tarvikkeet. No vaikuttaa hyvälle ratkaisulle yhden illan käyttökokemuksen perusteella. JaMe System -sivustoilta löytyy myös seikkaperäiset ohjeet tällaisten laskosverhojen ompeluun sekä mittataulukko laskoksia varten.




Koska aamuaurinko paistaa suoraan makuuhuoneeseemme näistä korkeista ikkunoista, halusin niihin pimentävät verhot. Hankin erikseen päällikankaan lisäksi pimentävän vuorikankaan. Ompelin ohjeesta poiketen lasikuitupinnalle erillisen kujanauhan, koska vuorillisen ja paksun verhokankaan taittaminen pinnakujiksi niin että myös päällikankaan raidat osuisivat kohdalleen oli haastavaa ellei mahdotonta.

Vuoritettu laskosverho ei ehkä ole helpoin ommeltava, mutta tässä tapauksessa kyllä kannatti! Jos "pimennys" ominaisuutta ei tarvita, kannattaa valita muuten tukeva kangas, joka on helpompaa ommella. 

Koska en myöskään halunnut liikaa saumoja verhon oikealle puolelle näkyviin ompelin käsin ns. nauharenkaat. Verhon leveys on 60 cm ja tähän tein kolme nauhakujaa nostonaruja varten. Valmista rengasnauhaa naruja varten on myös saatavilla, mutta koska kyseessä oli myös melko raskas verho, en ottanut riskiä että renkaat eivät kestäisi käytössä vaikka niihin ei painoa sinällään tulekaan. Näin vältyin myös näkyviin tulevilta verhon oikean puolen pystysuuntaisilta ompeleilta käytettäessä valmista rengasnauhaa. JameSystemin verkkokaupassa on saatavilla myös lasikuitupinnaan kiinnitettävä renkaankorvike, mutta olin sen sijaan ehtinyt jo hankkia aiemmin nämä metalliset renkaat vetonaruja varten.




Verhon yläreunassa on tarranauhakiinnitys, jonka avulla se kiinnitetään seinälle tulevaan "verhokiskoon". Verhokiskoon tulee myös muoviset narunohjaimet sekä narulukko (ei kuvassa).

Lopputulokseen olen jo nyt tyytyväinen, vaikka laskosverhoista puuttuukin vielä laskostentasaajat joilla laskokset saadaan asettumaan kauniisti tasaisin välein. Myös isosta ikkunastamme puuttuu vielä verhot, mutta kaikki aikanaan. Se tulee samaisesta kankaasta, mutta vain valelaskosverhona, koska ikkuna on kaksi metriä leveä.




Lopputulos näyttää tälle. Sängyn yläpuolella on sisustustarra "Always Kiss Me Good Night" beigen värisenä. Tarra oli alelöytö Kodin Ykkösen poistonurkasta. Vanha harmaa päiväpeitto sai väistyä nutrian värisen päiväpeiton tieltä. Päiväpeitto on meille myös uusi "kirpputorilöytö" ja sängyn jalkopäädyssä on mieheni mummun virkkaama kaunis päiväpeite. On ihana saada näitä "mummulan aarteita" esille omaan kotiin.



Kaunis peitto vai mitä?


Vastapäiselle seinälle suunnittelin jo rakennusvaiheessa hankkivani lipaston. Se taitaakin olla tällä hetkellä ainoa uusi huonekaluhankinta jonka olemme toistaiseksi tehneet uuteen kotiimme. Lipaston päälle olen kasannut vanhoista kehyksistä kollaasia perheemme vaiheista. Vihdoinkin 6-vuoden seikkailun jälkeen myös hääkuvamme löysi arvoisensa paikan kotimme seinältä. Kuva oli häidemme jälkeen valokuvaamon ikkunassa ja lunastimme kuvan itsellemme, koska pidimme siitä kovasti. Tähän asti kuva on näyttänyt jokaisessa sijoituspaikassaan yksinäiselle, eikä täydellistä paikkaa sille ole löytynyt aikaisemmista kodeistammekaan. Nyt se on perhe- ja lapsikuviemme kauniina keskipisteenä.



Vaatehuoneen oveen on jäänyt vielä kuopuksemme ristiäisistä itse neulomani puuvillainen ristiäismekko odottamaan säilytykseen laittamista. Mekko on neulottu harrastuksen vuoksi ollessani noin parikymmentä. Nyt se on jo kolmesti päässyt käyttöön omille lapsillemme.

Kuopuksemme sai myös kauniin hortensiakimpun muutaman päivän ikäisenä. Kimppu kuivui kauniisti maljakkoon ja on nyt kuivattuna lipastomme päällä.












torstai 5. maaliskuuta 2015

Banaanikakku (munaton & maidoton)

Nyt löytyi taas uusi leivontasuosikki, banaanikakku! Oli hyvä syy taas leipoa, kun hedelmäkulhosta löytyi kaksi hieman tummunutta banaania, joita ei vielä roskiinkaan viitsinyt heittää.

Etsiessäni meidän perheelle sopivaa munatonta ja maidotonta ohjetta törmäsin Yhteishyvän Arjen banaanikakku -ohjeeseen. Ohje vaikutti sopivan helpolle ja maukkaalle. Lisäksi mitään ainesosia ei tarvinnut vatkata, jolloin oman kokemukseni mukaan myös munaton leivonta onnistuu hyvin. Mummukin oli tulossa meille yövierailulle ja oli mukava että iltakahvin kanssa oli jotain tarjottavaa.

Ensimmäisen "koekakun" tein Roosa nauhan sydänmuottiin ja siitä tuli aika ihanan näköinen. Kakku yllätti helppoudellaan ja maukkaudellaan ja kävi hyvin kaupaksi.




Ainekset

2,5 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
1,5 dl sokeria
2 banaania
1 dl juoksevaa margariinia
2 rkl maitoa tai vettä

Sekoita jauhot, kaurahiutaleet, leivinjauhe sekä soodakulhossa. Soseuta banaanit haarukalla. Lisää kuivien aineiden joukkoon sokeri, banaanisose, margariini ja maito tai vesi.Voitele vuoka ja paista kakkua 175 asteessa noin 30 minuuttia.

Ohjeesta poiketen laitoin noin 0,5 dl nestettä (kaurakermaa tai -maitoa), koska tuo 2 rkl ei mielestäni ollut riittävä määrä. Lisäksi paistoin kakkua noin 60 minuuttia ohjeessa olleen 30 minuutin sijaan, jotta se varmasti kypsyisi riittävästi. Pidempi paistoaika osoittautuikin sopivaksi.

Viikonloppuna juhlitaan rakasta 3-vuotiasta Tilda tytärtämme sukulaisten ja ystävien kanssa, luultavasti tällainen banaanikakku pääsee yhdeksi kahvipöydän herkuksi.




Alkuviikosta kävimme lasten kanssa myös Ikeassa "synttäriretkellä" ja tietysti hodareilla. Hankimme synttärijuhliin koristeiksi näitä ihania pom pomeja sekä silkkipaperia ja paperinarua, joista askartelimme ihanan väristä viirinauhaa. Tämän viirinauhan valmistaminen onnistuu varmasti kaikilta helposti ja nopeasti. Kaiken lisäksi tarvikkeet ei maksa paljoa (silkkipaperit 2,5 euroa 16 arkkia, neljää eri väriä/kuosia). Lopuista silkkipapereista voi askarrella edullisesti vaikkapa näitä pom pomeja jos ei halua ostaa niitä valmiina.






Vaaleanpunaisen pom pomin takana näkyy myös viimeisin löytöni Sokokselta. Kauan etsitty iso valkoinen roomalaisilla numeroilla oleva seinäkello, joka on noin 50 cm halkaisijalta. Omalta paikaltaan se näkyy talon lähes jokaiseen tilaan, eikä tarvitse varta vasten lähteä kelloa etsimään.

Mukavaa loppuviikkoa!